Valitettavasti molemmat pennut Mätky ja Tahvo (Wenja xEerik pentueesta) on jouduttu lopettamaan epileptisten kohtauksien vuoksi (ei lääkitystä) vasta 9 kuukauden iässä. Ei ole reilua ei...
Kiitos pentujen omistajille Tanjalle ja Lealle niiden ihanista kodeista, ne saivat elää rakastettuina perheenjäseninä tämän pienen hetken.
Olen nyt tutkinut vieläkin enemmän bordercollieiden epilepsiaa ja kuullut yllättävänkin monesta "uudesta" tapauksesta, surullista.
Myös keskusteluja epilepsiasta käydään nykyään somessa aika paljonkin, onko se siis lisääntynyt vai ollaanko nyt avoimempia kertomaan tästä sairaudesta?
Mitä näistä keskusteluista/tutkimuksista sitten olen saanut selville sen periytyvyydestä tms.? Lopputuloksena voisin sanoa, että en juurikaan mitään. Teorioita, periytymismalleja (geenit), muiden asioiden vaikutusta asiaan yms.yms. on niin paljon....
Näiden kahden elämä kuitenkin päättyi liian aikaisin, ennenkuin se ehti edes juurikaan alkamaan...
